Mitä teet Villa Huvissa?
Työskentelen Villa Huvissa sairaanhoitajana ja vastaan lääkehoidosta Villa Huvin Sinisiivessä ja kokonaisuutena yhdessä toisen Villa Huvin sairaanhoitajan kanssa. Työssä vastaan lääkehoidosta, lääkelistojen ajantasaisuudesta, reseptien uusimisesta, lääkkeiden jakamisesta ja toimin myös kontaktina omaisiin päin lääkeasioissa. Sairaanhoitajan työn lisäksi toimin asukkaiden hoitajana kaiken perushoidon osalta ja tietysti myös olen mukana asukkaiden retkillä ja harrastuksissa.
Villassa on rauhallinen tunnelma, mutta paljon kivaa tekemistä ja muutenkin paljon toimintaa ja kaikilla yksilöllisiä menoja ja asioita. Mukavaa on juuri se yksilöllistä toimintaa eikä Villa Huvi ole mitään asukkaiden säilytystä vaan on huomioitu myös henkilökohtaiset toiveet.
Villa huvi on myös intensiivinen työympäristö siinä mielessä kun ”elämme yhdessä asukkaan kanssa yhteistä elämää – tehdään yhdessä ollaan kimpassa”
Asukkaat ovat myös ihania personia, vaikka kommunikaatio on joskus haastavaa on kuitenkin kiva huomata että pystyy tietämään mistä asukas pitää ja mistä ei.
Täällä on työssä hyvä ydinporukka joka on ollut alusta asti ja vaikka kaikki ovat ”saman alan ihmisiä” niin monella on myös omaa osaamista mm. tietotekniikasta, fysioterapiasta, apuvälineistä jne. Näiltä henkilöiltä saa hyvää lisätietoa asioista.
Olen kohta työskennellyt Villassa neljä vuotta ja olen pitänyt siitä, enkä ole ajatellut hakeutua muualle. Viihdyn tosi hyvin. Villassa ei myöskään ole aggressiivisia ei siis tarvitse suojella itseään tai muita asukkaita. Minusta on mukavaa että omaisille voi soittaa jos tulee jokin asia mieleen, silloin ei jää yksin ongelmien kanssa.Minulle on myös tärkeätä ”että ohjaajien toiveita kuunnellaan, voi vaikuttaa omiin työtehtäviin, voi myös suunnitella mm. retkiä. Vaikka toimintojen rakenne on sama sisältöön pystyy kuitenkin vaikuttamaan.
Mitä haluaisit kertoa itsestäsi, mitä harrastat jne.
Jasminin vapaa-aika menee koirien kanssa ulkoillessa ja ystävien kanssa olemisessa. Paljon on kaikkea tekemistä mutta pitää myös levätä. Meillä perheessä on ollut aina ollut koiria nyt minulla on kaksi omaa salukia. Salukit tykkää olla kainalossa ja syödä hyvää ruokaa. Luukissa käyn koirapuistossa juoksuttamassa koiria ja myös maksullisissa koirapuistoissa, joissa on paljon hyvä aktiviteetteja koirille. Nykyisin en enää harrasta varsinaisesti koirien kouluttamista.
Itselläni on autistinen ja kehitysvammainen pikkuveli ja siitä ehkä kumpuaa sellainen kiinnostus ja osaaminen kehitysvammaisuutta kohtaan. Uskon että kehitysvammaisten kohtaaminen on minulle todella luonnollista koska olen ollut ihan naperosta alkaen tekemisissä tietysti veljen kanssa kuin myös tavannut muita hänen kaltaisiaan koulumaailmassaan ja muissa ympyröissä.
Jasmin toteaa että hyvä elämän motto on ”jos et jaksa niin koita vaan jaksaa”
